"..tuntui kuin jarrut olisivat hirttäneet kiinni ja sitten pamahti.."

Milloin peräänajettu kuuli rysähdyksen?

Milloin peräänajettu tosiaankin kuuli Skodan törmäyksestä Mersun perään aiheutuneen rysähdyksen? Siinäpä mielenkiintoinen aihe punnittavaksi ja puntaroitavaksi.


Miksi ylipäätään pohtia tätä?

"..tuntui kuin jarrut olisivat hirttäneet kiinni ja sitten pamahti.."

Tämä lause on askarruttanut minua viimeisen puolen vuoden ajan - mitä vaimoni tarkoitti välittömästi törmäyksen jälkeisellä (pää törmäyksestä ilmeisen pyörällä?) lausumallaan?

Todistettavasti jarrut ja jarruvalot olivat kunnossa ennen törmäystä ja törmäyksen jälkeenkin.


"Speed of the sound" 343 m/s eli 34 cm/ms...

Ideaalikaasussa (+ 20oC, normaali ilmanpaine) ääni kulkee noin:
  • 343 m/s
  • 34300 cm/s
  • 34 cm/ms (sekunnin tuhannesosassa)
Mittausten perusteella kuljettajan pää oli tässä kolarissa noin 260 cm etäisyydellä MB:n takaosan ensimmäisestä törmäyskohdasta eli vetokoukusta.

MS -sivukuva. Tämä EI OLE ONJ-857!

Törmäyksen alettua (Skoda osui vetokoukkuun) äänen kulkemiseen tuolla 260 cm matkalla meni:

  260 cm
---------- = 7,58 ms (siis vajaat 8 millisekuntia)
 34 cm/ms


Ratkaisun avain on tässä!

Useiden vapaaehtoisilla tehtyjen tutkimusten mukaan peräänajossa törmäyshetkellä peräänajetun pää iskeytyy niskatukeen ja singahtaa samantien eteenpäin noin millisekunnnissa eli sekunnin tuhannesosassa.

Tässä kolarissa törmäysääni ehti kulkea tuon millisekunnin aikana vain noin 34 senttiä (suunnilleen samanverran kuin MB:n oikeanpuoleinen korirakenteen muodonmuutos sisäänpäin on).

On itsestään selvää, että iskeytymisen rajuus riippuu
  • testitilanteessa törmäysnopeudesta ja
  • reaalielämässä ajoneuvojen välisestä nopeuserosta
(Vaurioiden perusteella jotkut asiantuntijat arvioivat nopeuseron olleen 20-30 km/h)

Jos jalka on jarrupolkimen KOHDALLA...

Samojen tutkimusten mukaan, jos peräänajetun ajoneuvon kuljettajana jalka on ollut jarrupolkimen kohdalla (ei siis välttämättä jarrupolkimella), jalka sinkoutuu ensin ajoneuvon saaman lisäkiihtyvyyden ansiosta taaksepäin ja samantien eteenpäin iskeytyen vastustamattomalla voimalla jarrupolkimeen (aivan kuten pää niskatukeen ja sitten eteenpäin).

Kuten toisaalla näillä sivuilla on jo todistettu, jos jalka on jarrupolkimen kohdalla, kuljettaja EI VOI ESTÄÄ jalan ISKEYTYMISTÄ JARRUPOLKIMELLE!


Vahinkoilmoituksesta 21.7.2006:

Peräänajetun kuljettajan lausumaa:
(21.7. päivällä hän arveli, että olisi ehkä painanut kytkimen kanssa yhtä aikaa myös jarrua ja autossani on TEHOKKAAT jarrut).
(Korostus lienee yksikönjohtaja Simo Rinteen lisäämää. Ainakin se on suoraan poimittu hänen kirjeensä mukana tulleesta vahinkoilmoitukseni kopiosta...? Kertokoon itse, jos haluaa...)


Eli jalka on VOINUT olla jarrupolkimella tai sen kohdalla eikä MB:n kuljettaja voinut estää/välttää jalan iskeytymistä jarrupolkimelle törmäyksen voimasta, koska tapahtuma oli niin raju, nopea ja lyhytkestoinen (muutamia millisekunteja). Lyhytkestoisuudesta johtuen ei tullut myöskään jarrutusjälkiä (paitsi peräänajajan komeat viirut!)...


Ensin iskeytyi jalka jarrupolkimeen ja vasta sitten kuului rysähdys!!!

Tähän ei tarvita mitään korkeakoulumatematiikkaa. Laskutoimitus on sen verran yksinkertainen.

Siispä
Laskentaa törmäyshetkestä eteenpäin:
Jalka iskeytyi jarrupolkimelle     1    ms
Ääni kuului kuljettajan korviin    7,58 ms
------------------------------------------
Erotus                             6,68 ms
Törmäyksestä aiheutunut ääni kuului kuljettajan korviin useita millisekunteja SEN JÄLKEEN kun törmäyksen aiheuttaman kiihtyvyyden vuoksi hänen jalkansa oli jo iskeytynyt jarrupolkimeen!
(Niin. Toisaalla käyttämäni esimerkin mukaan 1000 m/s lähtönopeudella kiväärin luotikin olisi ennättänyt taivaltaa tuona aikana vaivaiset noin 7 metriä eli pari metriä yli MB:n pituuden)


Haloo siellä Tapiolan takamailla!
Ottakaahan (tasku)laskimet ja Excelit esille ja tarkistakaa vaikka huviksenne nuo laskelmat - olkoon tämä teille opiksi ja muille viihteeksi. Myös teillä on lupa nauraa, vaikka itselleen nauraminen vaatiikin vahvaa itsetuntoa...


MOT

Näin asiat asettuvat kronologisesti oikeaan järjestykseen... QED



© 2006-08 Hannu Mikkonen
Kaamasentie 815
99870 Inari